Kauniin keltaiset kantarellit nousevat ensimmäisten sienten joukossa loppukesallä ja niitä löytää helposti aloittelevakin sienestäjä. Sienikausi jatkuu kuitenkin oikeastaan pakkasiin asti, koska vielä marraskuussa voi löytää kantarellin muotoisia, mutta lehtien seassa piilottelevia herkullisia suppilovahveroita. Lähde sieneen, luvassa on hieno löytöretki koko perheelle!
Sieniretki sopii syksyyn
Sienet odottavat poimijaansa. Vedä saappaat jalkaan, lataa Sieniäppi puhelimeen ja lähde nauttimaan loppukesän luonnosta.
Sieniretken suunnitteluun kannattaa käyttää riittävästi aikaa, jotta saalistakin mahdollisesti saisi. Samoin loppukesän tai syksyn sienitilanteesta kannattaa ottaa ennakolta selvää, jotta lähdetään ”metsästämään” sellaisia sieniä, joiden satokausi on parhaimmillaan.
Sieniä saa kerätä jokamiehenoikeudella, mutta ei muiden piha-alueilta. On hyvä tiedostaa, että sienet keräävät ympäristöstään haitallisia aineita. Keräämistä kannattaa välttää saastuttavien teollisuuslaitosten tai lämpökeskusten läheltä. Teiden varret, asutuskeskukset tai lannoitettujen viljelyalueiden lähiympäristöt eivät ole hyviä keruupaikkoja.
Satokausi on parhaimmillaan elo-lokakuussa hieman sienilajin mukaan.
Sienet kannattaa perata ja puhdistaa jo maastossa, niin kotona pääsee suoraan kokkailu- tai säilömispuuhiin. Jos et omista sieniveistä (sieniveitsessä on harja veitsen toisessa päässä sienien puhdistamista varten), niin myös normaali veitsi ja pullasuti toimivat.
Sienestäjän poimintaohjeet
- Kerää vain niitä sieniä, jotka varmuudella tunnistat hyviksi ruokasieniksi
- Jos mahdollista, poimi kuivalla säällä – märät sienet ovat roskaisia ja pilaantuvat helpommin.
- Poimi sienet maasta kokonaisina tarttumalla kiinni jalan tyvestä.
- Vältä muovisankoa tai -kassia. Sienet säilyvät parhaiten ilmavassa poiminta-astiassa, kuten korissa.
Sienestäjän varusteet
- Kumisaappaat, pitkähihainen pusero, päähine tai huivi
- Vesipullo
- Evästä, jos on ajateltu olla useampia tunteja
- Sienikori
- Sieniveitsi
- Vieraassa maastossa GPS-laite sekä kartta ja kompassi
- Täyteen ladattu kännykkä
- Suomen Ladun Sieniäppi tunnistamisen avuksi, sieniapp.fi/lataa
Aloittelevan sienestäjän hyviä ruokasieniä
Keltavahvero eli kantarelli. Millään muulla sienellä ei ole yhtä pitkää satokautta kuin kantarellilla. Näitä kauttaaltaan kauniin keltaisia sieniä voi löytää kesäkuun alusta syyskuun loppuun asti. Myös sienen paksu malto eli liha on keltaista tai kellanvalkoista. Lakki on suppilomainen ja sen reuna voi olla hyvinkin mutkainen.
Suppilovahverot kasvavat tiheinä ryhminä sammaleisissa metsissä ja piiloutuvat usein niin syvälle, että niitä voi olla vaikea erottaa ruskeista lehdistä. Ne ovat yleisiä Etelä- ja Keski-Suomessa. Suppilovahvero on hento sieni, jonka ohutmaltoinen lakki on reunoiltaan poimuttunut, päältä vaihtelevan kellanruskea-harmaanruskea.
Herkkutatti on aluksi kova pieni pallero, ja sientä kutsutaankin myös kivitatiksi. Sieni kasvaa nopeasti ja lakin halkaisija voi olla yli 30 cm. Alapinnan pillikerros on nuorella sienellä harmaanvalkoinen ja muuttuu vanhemmiten kellertävän vihertäväksi. Jalka on aluksi tynnyrimäinen mutta hoikkenee sienen kasvaessa. Jalan vaalea verkkokuvio näkyy parhaiten jalan yläosassa. Malto on paksu ja pysyy valkoisena, pintakelmun alta se on ruskean punertavaa. Sieni tuoksuu miellyttävälle ja maku on mieto, pähkinäinen.
Jokamiehenoikeudet kuuluvat kaikille
Jokamiehenoikeus mahdollistaa luonnossa omin päin liikkumisen, levähtämisen ja tilapäisen leiriytymisen. Saat myös onkia, uida, kerätä tiettyjä luonnontuotteita ja ottaa vettä omiin tarpeisiisi.
Kun käyttää jokamiehenoikeuksia oikein, ei tarvitse tietää, kenen metsässä on. Silläkään ei ole väliä, meneekö metsään itsekseen vai perheen tai harrastusporukan kanssa. Olennaista on, ettei aiheuta vahinkoa.
Jokamiehenoikeudet kuuluvat kaikille. Ne antavat luvan mennä metsään ja iloita, nauttia, kokea sekä oppia siellä. Tämä oikeus ei kulu eikä lopu, kunhan toimimme oikein.
Jokainen, joka liikkuu luonnossa, on aina itse vastuussa tekemisistään. Toisten pihoihin tai viljelyksille ei saa mennä, eikä metsässäkään saa tehdä mitä huvittaa. Esimerkiksi roskaaminen ja puiden vahingoittaminen on lailla kielletty. Avotulen sytyttäminen maastoon ja moottoriajoneuvolla rällääminen ilman lupaa ovat yksiselitteisesti kiellettyjä ja rangaistavia toimia.
Huono käytös ei ole jokamiehenoikeus.
Jos haluaa viedä metsää kotiin, jokamiehenoikeudet antavat luvan kerätä kaikenlaista maahan pudonnutta: käpyjä, tammenterhoja, pähkinöitä, keppejä, kuivia pikkuoksia, kaarnanpalasia. Lisäksi metsästä voi kerätä rauhoittamattomia kasveja ja kukkia, marjoja, sieniä, pikkukiviä ja muita vastaavia aarteita.
Jokamiehenoikeuden käyttämistä tavallisessa metsässä tai luontoalueella ei voi mielivaltaisesti kieltää toisilta. Siitäkin määrätään laissa.
Mutta miten vaalia jokamiehenoikeuden arvokkainta ydintä eli mahdollisuutta liikkua, marjastaa, pulahtaa metsälampeen tai kiivetä varovasti ikihongan alaoksille?
Käyttämällä jokamiehenoikeuksia vastuullisesti. Arvostamalla niitä ja toimimalla oikein. Viemällä lapsetkin metsään.
Kaipaatko lisätietoa jokamiehenoikeuksista? Suomen Ladun nettisivuilta löydät kaiken oleellisen aiheesta.
suomenlatu.fi/jokamiehenoikeudet
Artikkeli on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen Ladun kumppanin Nokian Jalkineiden kanssa. Kuvat: Lassi Katajarinne, ingressi Rilla Nummisalo, muu teksti: Suomen Latu